A

Asiakas
Asiakas on palveluja käyttävä tai muuten niiden kohteena oleva taho tai tuotteiden vastaanottaja. Asiakas voi olla luonnollinen henkilö (henkilöasiakas) tai organisaatio (organisaatioasiakas), ja asiakas voi olla yksittäinen henkilö (yksilöasiakas) tai henkilöryhmä (ryhmäasiakas). Asiakkaita voivat olla sekä todelliset että mahdolliset asiakkaat, jotka yhdessä muodostavat palvelunantajan asiakaskunnan.

Asuminen
Asuminen määritellään kunkin maan lainsäädännössä. Suomessa asumista määrittelevät muun muassa Digi- ja väestötietovirasto (DVV) sekä Kela, jotka soveltavat asumisen määrittelyssä eri lainsäädäntöä. DVV kirjaa henkilölle asumisen perusteella kotikunnan väestötietojärjestelmään. Arvioidessaan oleskelun kestoa Kela tarkastelee tilannetta kokonaisuutena. Vakinaista Suomessa asumista koskevaan arvioon vaikuttaa esimerkiksi se, onko kyseessä paluumuutto, pidempiaikainen työskentely Suomessa, tai läheinen perhesuhde Suomessa jo asuvan henkilön kanssa. Yhden vuoden jo toteutunut oleskelu Suomessa voi myöhemmin olla osoitus Suomessa asumisen vakinaisuudesta.  Sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamisesta annetussa EU-asetuksessa (883/2004 1 artikla kohta j) asuinpaikalla tarkoitetaan paikkaa, jossa henkilö asuu vakinaisesti.

E

EU-lainsäädäntö
EU-lainsäädännöllä tarkoitetaan sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamisesta annettuja EU-asetuksia (883/2004 ja 987/2009) sekä EU:n potilasdirektiiviä (2011/24/EU). EU-asetuksilla sovitetaan yhteen EU-maiden sosiaaliturvalainsäädäntöä, kun henkilö liikkuu maasta toiseen. EU-asetusten perusteella viranomaiset määrittelevät, minkä maan sosiaaliturvalainsäädäntöä henkilöön sovelletaan. EU-asetukset ovat EU- ja Eta-maissa sekä Sveitsissä suoraan sovellettavaa lainsäädäntöä.

Erikoissairaanhoito
Erikoissairaanhoito tarkoittaa lääketieteen ja hammaslääketieteen erikoisalojen mukaisia sairauksien ehkäisyyn, tutkimiseen, hoitoon, ensihoitoon, päivystykseen ja lääkinnälliseen kuntoutukseen kuuluvia terveydenhuollon palveluja. Se on erikoislääkäreiden johtama osa julkisesta terveydenhuollosta, johon eivät kuitenkaan kuulu eräät perusterveydenhuollon erikoislääkärijohtoiset yksiköt. Erikoissairaanhoidon piiriin kuuluu sairauksien tutkimisen ja hoidon lisäksi myös ennalta ehkäiseviä ja kuntouttavia toimintoja. Kiireellisiä tapauksia lukuun ottamatta hoitoon pääsy erikoissairaanhoitoon edellyttää lääkärin lähetettä, jonka voi saada perusterveydenhuollosta tai yksityisestä terveydenhuollosta. Suurin osa erikoissairaanhoidon palveluista järjestetään sairaaloissa.

Eta-maat
Eta-maita ovat Islanti, Liechtenstein ja Norja sekä kaikki EU-maat.

EU-maat
EU-maita ovat Alankomaat, Belgia, Bulgaria, Espanja, Irlanti, Italia, Itävalta, Kreikka, Kroatia, Kypros, Latvia, Liettua, Luxemburg, Malta, Portugali, Puola, Ranska, Romania, Ruotsi, Saksa, Slovakia, Slovenia, Suomi, Tanska, Tšekin tasavalta, Unkari ja Viro.

Eurooppalainen lääkemääräys
Eurooppalainen lääkemääräys on Suomessa käyttöön otettu erillinen maksuton lääkemääräyslomake toisissa EU-maissa ostettavia lääkkeitä varten. Eurooppalainen lääkemääräys perustuu EU:n potilasdirektiiviin (2011/24/EU), jonka mukaan EU-maiden tulee tunnustaa toisissa EU-maissa laaditut lääkemääräykset. Eurooppalainen lääkemääräys kirjoitetaan lääkkeen vaikuttavan aineen nimellä ja se on kaksikielinen kielillä suomi-englanti tai ruotsi-englanti. Eurooppalaisella lääkemääräyksellä ei voi määrätä lääkkeitä, jotka ovat psykotrooppisia aineita koskevassa yleissopimuksessa (SopS 60/76) luetteloiden I ja II mukaisia aineita sisältäviä lääkevalmisteita.

Eurooppalainen sairaanhoitokortti
Eurooppalainen sairaanhoitokortti on hoito-oikeustodistus, jolla henkilö saa tilapäisen EU- tai Eta-maassa tai Sveitsissä oleskelunsa aikana lääketieteellisesti välttämätöntä sairaanhoitoa. Kortin myöntää sen maan laitos, joka vastaa henkilön sairaanhoidon kustannuksista. Kortti myönnetään kunkin maan virallisella kiellellä ja se on maksuton. Suomessa kortin myöntää Kela joko suomen- tai ruotsinkielellä. Kortti käy kunkin maan paikallisessa julkisessa terveydenhuollossa ja se voi olla erillinen kortti tai yhdistettynä sairausvakuutuskorttiin. Henkilölle voidaan tarvittaessa myöntää myös eurooppalaisen sairaanhoitokortin korvaava todistus, jota käytetään samoin kuin korttia.

H

Hoidon todelliset kustannukset
Hoidon todelliset kustannukset tarkoittavat henkilölle annetun terveydenhuollon palvelun tuottamisesta aiheutuneita kustannuksia.

Hoito
Hoito on sairauden tai vamman lievittämiseen tai parantamiseen tai raskauden tai synnytyksen onnistumiseen tähtäävää toimintaa. Hoitoon kuuluvat annettavat lääkkeet, neuvot ja opastus.

Hoito-oikeustodistus
Hoito-oikeustodistus on asiakirja, jolla henkilö osoittaa oikeutensa hoitoon Suomessa tai ulkomailla. Hoito-oikeustodistusta tarvitaan, jos henkilö ei asu vakituisesti tai ole sairausvakuutettu hoitoa antavassa maassa. Hoito-oikeustodistuksia käytetään, kun henkilöllä on oikeus hoitoon EU-lainsäädännön tai kansainvälisen sosiaaliturvasopimuksen perusteella. Suomessa hoito-oikeustodistuksia myöntää Kela. Kelan myöntämiä hoito-oikeustodistuksia ovat esimerkiksi eurooppalainen sairaanhoitokortti ja sen korvaava todistus sekä Todistus oikeudesta hoitoetuuksiin Suomessa.

Hoitoon hakeutuminen
Hoitoon hakeutuminen tarkoittaa, että henkilö matkustaa asuinmaastaan toiseen maahan tarkoituksenaan käyttää siellä terveydenhuollon palveluja. Suomesta voi vapaasti hakeutua hoitoon ulkomaille. Samoin toisista EU-maista voi vapaasti hakeutua käyttämään Suomen julkisen ja yksityisen terveydenhuollon palveluja. Henkilö voi myös hakea asuinmaastaan ennakkolupaa toisessa EU- tai Eta-maassa tai Sveitsissä annettavaa hoitoa varten. Suomessa ennakkolupaa voi hakea Kelasta.

Hoitoon pääsy
Hoitoon pääsy tarkoittaa hoitoon pääsyn määräaikoja, joista on Suomessa säädetty terveydenhuoltolaissa (1326/2010 6 luku). Hoitoon pääsyn määräajat edellyttävät, että potilas pääsee ensiapuun ja kiireelliseen hoitoon heti asuinpaikasta riippumatta. Kiireettömään hoitoon on terveyskeskuksessa päästävä kolmessa kuukaudessa. Erikoissairaanhoidossa potilaan hoidon tarpeen arviointi tulee aloittaa kolmen viikon kuluessa lähetteen saapumisesta ja tarpeelliseksi todettu hoito on aloitettava viimeistään kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun hoidon tarve on todettu. Lasten ja nuorten (alle 23-vuotiaat) mielenterveyspalveluissa hoidon tarpeen arviointi on toteutettava kuudessa viikossa ja hoito on järjestettävä kolmessa kuukaudessa hoidon tarpeen toteamisesta. Hoitoon pääsyn määräajat koskevat myös toisesta EU-maasta Suomeen hoitoon hakeutuvaa potilasta.

Hoitosuunnitelma
Hoitosuunnitelma (terveys- ja hoitosuunnitelma) on potilaan ja terveydenhuollon ammattihenkilön yhteisymmärryksessä laatima kokonaisvaltainen suunnitelma, joka sisältää tiedot potilaan tunnistetuista tarpeista, hoidolle asetetuista tavoitteista sekä toimenpiteistä tavoitteiden saavuttamiseksi.

Hoitotakuu katso hoitoon pääsy.

Huumausaineiksi luokiteltavat lääkkeet
Huumausaineiksi luokiteltavat lääkkeet tarkoittavat lääkkeitä, jotka on määritelty huumausaineiksi huumausainelaissa (373/2008) ja huumausaineasetuksessa (543/2008).

Hyvinvointialue
Hyvinvointialue tuottaa omalla alueellaan sosiaali-ja terveyspalvelut sekä pelastustoimen palvelut. Suomessa on 21 hyvinvointialuetta. Lisäksi Helsingin kaupunki tuottaa omat sosiaali- ja terveyspalvelunsa, eikä siis kuulu mihinkään hyvinvointialueeseen.

J

Julkinen terveydenhuolto
Suomessa julkisella terveydenhuollolla tarkoitetaan hyvinvointialueen järjestämää perusterveydenhuoltoa ja erikoissairaanhoitoa. Julkiseen terveydenhuoltoon kuuluvat myös ne palvelut, jotka hyvinvointialue hankkii ostopalveluina tai palvelusetelillä muilta hyvinvointialueilta, järjestöiltä tai yksityisiltä palveluntuottajilta.

K

Kansainvälinen sosiaaliturvasopimus
Kansainvälinen sosiaaliturvasopimus on Suomen ja toisen maan tekemä valtiosopimus, joka koskee maasta toiseen liikkuvan henkilön sosiaaliturvaa. Suomi on solminut kansainvälisiä sosiaaliturvasopimuksia Australian, Chilen, Intian, Kiinan, Israelin, Kanadan, Kanadan Quebecin, Pohjoismaiden,USA:n ja Etelä-Korean kanssa. Kaikki sopimukset eroavat toisistaan ja niissä on sopimuskohtaisesti määritelty, mitä henkilöryhmiä, sosiaaliturvaetuuksia ja tilanteita sopimus koskee. Ainoastaan Australian, Chilen, Israelin, Kanadan Quebecin ja Pohjoismaiden sosiaaliturvasopimuksissa on joitakin sairaanhoitoa koskevia määräyksiä.

Kanta-palvelut
Kansallisen Terveysarkiston palvelut (Kanta-palvelut) sisältävät sähköisen reseptin, Lääketietokannan, Potilastiedon arkiston ja kansalaisten käyttöön tarkoitetut Oma-kantapalvelut. Kanta-palvelut ovat sähköisiä julkisia palveluja, jotka tulevat kansalaisten, julkisen ja yksityisen terveydenhuollon ja apteekkien käyttöön vaiheittain vuosina 2010–2016. Kanta-palveluja ylläpitää Kela.

Kiireellinen hoito
Kiireellinen sairaanhoito, mukaan lukien kiireellinen suun terveydenhuolto, mielenterveyshoito, päihdehoito ja psykososiaalinen tuki, on annettava potilaalle hänen asuinpaikastaan riippumatta. Se on äkillisen sairastumisen, vamman, pitkäaikaissairauden vaikeutumisen tai toimintakyvyn -alenemisen edellyttämää välitöntä arviota ja hoitoa, jota ei voida siirtää ilman sairauden pahenemista tai vamman vaikeutumista. Kiireellisen hoidon antamista varten kunnan tai sairaanhoitopiirin kuntayhtymän on järjestettävä ympärivuorokautinen päivystys.  Kiireellisen hoidon antamisesta on säädetty terveydenhuoltolaissa (1326/2010 50 §).

Kiireetön hoito
Kiireettömät perusterveydenhuollon asiakkaat hoidetaan kunnallisissa terveyskeskuksissa. Kiireetöntä erikoissairaanhoitoa varten potilas tarvitsee lähetteen esimerkiksi terveyskeskuksen yleislääkäriltä tai työterveyslääkäriltä.

Kokeellinen hoito
Kokeellinen hoito on hoitoa, joka ei ole länsimaisen koululääketieteen vakiintunut hoitokäytäntö ja jonka vaikuttavuudesta ei ole näyttöä.

Korvattavuus
Korvattavuus on tuotteen tai palvelun ominaisuus, jonka perusteella korvataan tarpeellisia sairaanhoidon kustannuksia ja työterveyshuollon hyväksyttäviä kustannuksia ennalta määritellyillä periaatteilla.

Kotikunta
Kotikunta määräytyy kotikuntalain mukaan. Henkilön kotikunta on eräin poikkeuksin se kunta, missä hän asuu vakinaisesti. Jos henkilöllä on käytössään useampia asuntoja, tai jos hänellä ei ole käytössään asuntoa lainkaan, hänen kotikuntansa on se kunta, jota hän esimerkiksi perhesuhteidensa ja toimeentulonsa perusteella pitää kotikuntanaan.

Kotisairaanhoito
Kotisairaanhoito on potilaan kotiin vietyä tai kotona annettavaa sairaanhoitoa. Sen tarkoituksena on helpottaa sairaalasta kotiutumista, sairaan henkilön kotona selviytymistä ja tukea omaisia sairaan henkilön kotihoidossa.

Kouluterveydenhuolto
Kouluterveydenhuolto on tarkoitettu peruskoulun oppilaille. Kunnat vastaavat kouluterveydenhuollon toteuttamisesta alueensa peruskoulujen oppilaille.

Kuntoutus
Kuntoutus on työ- tai toimintakyvyn ylläpitämiseen, parantamiseen tai palauttamiseen tähtäävä toimintaa.

L

Lähete
Kiireettömässä hoidossa erikoissairaanhoitoon pääseminen edellyttää lääkärin lähetettä. Lähete esitetään joko suullisesti, kirjallisesti tai sähköisessä muodossa, ja se perustuu asiantuntijan tekemään tutkimukseen tai selvitykseen asiakkaasta..

Lähetetty työntekijä
Lähetetty työntekijä tarkoittaa lainsäädännössä henkilöä, joka on työnantajan toiseen maahan määräajaksi työntekoa varten lähettämä työntekijä.

Lääkemääräysten vastavuoroinen tunnustaminen
Lääkemääräysten vastavuoroinen tunnustaminen tarkoittaa, että apteekkien tulee toimittaa lääke toisessa EU-maassa annetulla lääkemääräyksellä. EU-maiden on potilasdirektiivin (2011/24/EU) perusteella toimitettava toisessa EU-maassa laadittu lääkemääräys, jos lääkkeellä on myyntilupa siinä maassa, jossa henkilö haluaa hankkia lääkkeen. Suomessa toimitetaan EU-maiden lisäksi myös Norjassa, Islannissa, Liechtensteinissa ja Sveitsissä annetut lääkemääräykset. Toisissa EU- ja Eta-maissa ja Sveitsissä laadittujen lääkemääräysten tunnustamisesta on säädetty lääkelaissa (395/1987).

Lääketieteellisesti välttämätön hoito
Lääketieteellisesti välttämätönhoito tarkoittaa lääkärin tai muun terveydenhuollon ammattihenkilön lääketieteellisin perustein välttämättömäksi arviomaa hoitoa, joka potilaan on saatava, kun hän oleskelee tilapäisesti toisessa EU-maassa. Hoitoa on annettava äkillisen sairastumisen, pitkäaikaissairauden, raskauden tai synnytyksen vuoksi siten, että potilas voi turvallisesti jatkaa oleskeluaan oleskelumaassa alkuperäisen suunnitelmansa mukaisesti. Kyse on yleensä hoidosta, jonka antamista ei voida potilaan terveydentilaa vaarantamatta siirtää annettavaksi kotiinpaluun jälkeen. Kun hoidosta päätetään, otetaan huomioon se, miten kauan potilas oleskelee kohdemaassa. Potilas osoittaa oikeutensa lääketieteellisesti välttämättömään hoitoon eurooppalaisella sairaanhoitokortilla tai kortin korvaavalla todistuksella.

M

Maahanmuuttodirektiivit
Maahanmuuttodirektiivit tarkoittavat EU:n yhdistelmälupadirektiiviä (2011/98/EU) ja erityisosaajadirektiiviä (2009/50/EY), jotka koskevat EU-maiden ulkopuolelta työhön tulevia kolmansien maiden kansalaisia. Lisäksi toimeenpanovaiheessa ovat kausityöntekijädirektiivi (2014/36/EU) ja ICT-direktiivi (2014/66/EU), joiden soveltaminen alkaa vuonna 2016. Maahanmuuttodirektiivien tarkoittamilla työntekijöillä on oikeus yhdenvertaiseen kohteluun EU-kansalaisten kanssa muun muassa sosiaaliturvan alalla.

Matkakorvaus
Matkakorvaus kattaa tarpeelliset matkakustannukset. Kela maksaa matkakorvausta sairauden, raskauden, synnytyksen tai Kelan myöntämän kuntoutuksen vuoksi tehdyistä matkoista.

O

Opiskeluterveydenhuolto
Opiskeluterveydenhuollon palvelut kuuluvat lukioiden, ammatillista peruskoulutusta antavien oppilaitosten sekä korkeakoulujen ja yliopistojen opiskelijoille. Kunnan perusterveydenhuollon on järjestettävä opiskeluterveydenhuollon palvelut alueellaan sijaitsevien lukioiden, ammatillista peruskoulutusta antavien oppilaitosten sekä korkeakoulujen ja yliopistojen opiskelijoille riippumatta heidän kotipaikastaan.

P

Palvelu
Palvelu on organisoidun toiminnan tuloksena syntyvä aineeton hyödyke tarpeiden tyydyttämiseksi asiakkaalle, potilaalle, asiakasryhmälle tai toiselle palvelunantajalle. Palvelun tuottamiseen ja antamiseen sisältyy usein myös aineellisten hyödykkeiden eli tuotteiden toimittamista ja käyttöä.

Palveluseteli
Palveluseteli on kunnan myöntämä sitoumus sosiaali- ja terveyspalvelujen saajalle ja sen mukaan korvataan palvelujen tuottajan antaman palvelun kustannukset kunnan ennalta määrittelemään arvoon asti. Palveluseteli on yksi tapa järjestää kunnan vastuulle kuuluvia sosiaali- ja terveyspalveluja. Jos hoitojonoja lyhennetään palvelusetelillä, palvelun ostajalla on vastuu potilaan pääsystä hoitoon lain edellyttämässä ajassa.

Perheenjäsen
Perheenjäsenellä tarkoitetaan yleensä avio- ja avopuolisoa sekä rekisteröidyn parisuhteen osapuolta. Lisäksi perheenjäseneksi luetaan yleensä alle 18-vuotiaat omat lapset, ottolapset ja samassa taloudessa asuvat puolison lapset.

Perusterveydenhuolto
Perusterveydenhuolto on kunnan järjestämää väestön terveydentilan seurantaa, terveyden edistämistä ja sen osana terveysneuvontaa ja terveystarkastuksia, suun terveydenhuoltoa (hammashoitoa), lääkinnällistä kuntoutusta, työterveyshuoltoa, ympäristöterveydenhuoltoa sekä päivystystä, avosairaanhoitoa, kotisairaanhoitoa, kotisairaala- ja sairaalahoitoa, mielenterveystyötä ja päihdetyötä siltä osin kuin niitä ei järjestetä sosiaalihuollossa tai erikoissairaanhoidossa. Perusterveydenhuollosta voidaan käyttää myös nimitystä kansanterveystyö. Perusterveydenhuollon palvelut tuotetaan yleensä hyvinvointialueen terveyskeskuksessa ja siihen kuuluvilla terveysasemilla.

Pohjoismaat
Pohjoismaita ovat Suomi, Ruotsi, Norja, Tanska ja Islanti. Myös Tanskan itsehallinnolliset alueet Färsaaret ja Grönlanti, Norjan Huippuvuoret ja Jan Mayen sekä Suomen itsehallinnollinen maakunta Ahvenanmaa kuuluvat Pohjoismaihin.

Potilas
Potilas on terveyden- tai sairaanhoidon palveluja käyttävä tai muuten niiden kohteena oleva henkilö. Potilas on aina myös terveydenhuollon asiakas. Koska potilas on yksittäinen henkilö ja asiakas sen sijaan voi olla myös henkilöryhmä tai organisaatio, ei termejä potilas ja terveydenhuollon asiakas voi pitää toistensa synonyymeina.

Potilasasiakirja
Potilasasiakirja on potilaan hoidon järjestämisessä ja toteuttamisessa käytettävä, laadittu tai saapunut asiakirja tai tekninen tallenne, joka sisältää hänen terveydentilaansa koskevia tai muita henkilökohtaisia tietoja.

Potilasdirektiivi
Potilasdirektiivi on Euroopan parlamentin ja neuvoston antama direktiivi (2011/24/EU) potilaiden oikeuksien soveltamisesta rajat ylittävässä terveydenhuollossa. Direktiivin lähtökohtana on, että potilas saa vapaasti hakeutua käyttämään terveydenhuollon palveluja toiseen EU-maahan ja hänellä on oikeus korvaukseen saamastaan hoidosta samoin perustein, kuin jos hän olisi saanut hoidon asuinmaassaan. Direktiivi on saatettu Suomessa voimaan lailla rajat ylittävästä terveydenhuollosta (1201/2013).

Potilasohje
Potilasohje on sähköisen lääkemääräyksen yhteydessä potilaalle annettava paperinen lomake, jossa on tiedot määrätystä lääkkeestä ja annosteluohjeet.

Psykotrooppinen lääke
Psykotrooppinen lääke tarkoittaa psyykkisiin toimintoihin vaikuttavaa lääkeainetta. Psykotrooppisia lääkeaineita on lukuisia ja ne on määritelty psykotrooppisia aineita koskevassa yleissopimuksessa (SopS 60/76) (listat I–IV) ja valtioneuvoston huumausaineasetuksessa (543/2008). Luettelot pääasiassa keskushermostoon vaikuttavista (pkv) lääkevalmisteista sekä huumausaineita ja psykotrooppisia aineita sisältävistä lääkevalmisteista on julkaistu Fimean verkkosivuilla.

Päivystys
Päivystyksessä annetaan potilaalle kiireellistä hoitoa hänen asuinpaikastaan riippumatta. Kiireellisellä hoidolla tarkoitetaan äkillisen sairastumisen, vamman, pitkäaikaissairauden vaikeutumisen tai toimintakyvyn alenemisen edellyttämää välitöntä arviota ja hoitoa, jota ei voida siirtää ilman sairauden pahenemista tai vamman vaikeutumista. Ympärivuorokautinen päivystys järjestetään suurten terveyskeskusten ja sairaaloiden yhteydessä.

R

Rajatyöntekijä
Rajatyöntekijä tarkoittaa sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamisesta annetuissa EU-asetuksissa (883/2004 ja 987/2009) henkilöä, joka työskentelee tai toimii yrittäjänä yhdessä EU- tai Eta-maassa tai Sveitsissä, mutta asuu jossakin toisessa näistä maista. Rajatyöntekijä palaa asuinmaahansa päivittäin tai kerran viikossa.

S

Sairaala
Erikoissairaanhoidon palveluja annetaan sairaaloissa, joissa tehdään erikoislääkärien tutkimuksia ja hoitoja, kuten kirurgisia leikkaustoimintoja. Suurin osa Suomen sairaaloista on julkisia, hyvinvointialueiden omistamia. Vaativimmista hoidoista vastaavat yliopistosairaalat tai keskussairaalat.

Sairaanhoitokorvaus
Sairaanhoitokorvaukset ovat sairausvakuutuslain perusteella maksettavia korvauksia yksityisessä terveydenhuollossa työskentelevien lääkärin ja hammaslääkärin palkkioista sekä näiden määräämien tutkimuksen ja hoidon kustannuksista sekä lääkkeistä ja sairauteen liittyvistä matkoista terveydenhuoltoon. Korvaukset maksaa Kela ja niistä käytetään myös nimitystä Kela-korvaus. Sairaanhoitokorvausta ei makseta Suomen julkisen terveydenhuollon kustannuksista.

Sairaanhoitosopimus katso Kansainvälinen sosiaaliturvasopimus

Sairausvakuutus
Sairausvakuutus on osa suomalaista lakisääteistä sosiaaliturvajärjestelmää ja siitä on säädetty sairausvakuutuslailla (1224/2004). Suomessa vakituisesti asuva kuuluu yleensä Suomen sairausvakuutukseen. Sairausvakuutus muodostuu työtulovakuutuksesta, josta korvataan ansionmenetystä, ja sairaanhoitovakuutuksesta, josta korvataan korvaa sairastamisesta ja kuntoutumisesta aiheutuvia kuluja. Sairausvakuutusta rahoitetaan työntekijöiden ja työnantajien sairausvakuutusmaksuilla sekä valtion verorahoituksella. Sairausvakuutuksen hallinnoinnista vastaa Kela.

Schengen
Schengen viittaa sopimuksen tehneisiin eurooppalaisiin maihin, joiden välillä liikuttaessa sopimuksen piiriin kuuluvien maiden kansalaisilla ei ole matkustusrajoituksia eikä rajatarkastuksia. Schengen-maita ovat Alankomaat, Belgia, Espanja, Islanti, Italia, Itävalta, Kreikka, Latvia, Liechtenstein, Liettua, Luxemburg, Malta, Norja, Portugali, Puola, Ranska, Ruotsi, Saksa, Slovakia, Slovenia, Suomi, Sveitsi, Tanska, Tshekki, Unkari ja Viro. Nämä maat muodostavat Schengen-alueen, jossa henkilöiden vapaa liikkuvuus taataan.

Schengen-todistus
Schengen-todistus on asiakirja, jolla henkilön on osoitettava mukanaan kuljettamiensa huumaavien tai psykotrooppista ainetta sisältävien lääkkeiden tarpeellisuus, kun hän matkustaa Schengen-alueella. Suomessa todistuksen saa tarvittaessa apteekista.

Sosiaali- ja terveydenhuolto
Sosiaali- ja terveydenhuollon tarkoituksena on järjestää tietylle väestölle tai väestöryhmälle terveyden- ja sairaanhoidon palvelut tai sosiaalipalvelut ja niihin kuuluva taloudellinen tuki. Sosiaali- ja terveydenhuollossa toimivia eri tahoja tai toimijoita voidaan kutsua palvelunantajiksi, jotka voidaan rooliensa mukaisesti jakaa edelleen palvelunjärjestäjiksi, palveluntuottajiksi ja palveluntoteuttajiksi. Sosiaali- ja terveydenhuollon toimijat voivat olla joko julkisen, yksityisen tai kolmannen sektorin toimijoita.

Sosiaaliturvasopimus katso Kansainvälinen sosiaaliturvasopimus

Suomessa sairausvakuutettu henkilö
Sairausvakuuttaminen tarkoittaa, että henkilö on vakuutettu lakisääteisen sairausvakuutuslain perusteella sairauden ja kuntoutuksen sekä sairaudesta johtuvan ansionmenetyksen varalta.  Suomessa sairausvakuutetulla henkilöllä on oikeus sairausvakuutuslain mukaisiin etuuksiin, muun muassa sairaanhoitokorvauksiin ja sairauspäivärahaan. Korvaukset haetaan Kelalta. Jos henkilö on sairausvakuutettu Suomessa, hänellä on käytössään Kela-kortti.

T

Terveydenhuollon ammattihenkilö
Terveydenhuollon ammattilainen on lain mukaisen ammatinharjoittamisoikeuden (laillistettu ammattihenkilö), ammatinharjoittamisluvan (luvan saanut ammattihenkilö) tai nimikesuojan saanut henkilö (nimikesuojattu ammattihenkilö), joka harjoittaa terveydenhuollon ammattia. Ammattihenkilöitä ovat lääkärin ja hammaslääkärin lisäksi proviisori, psykologi, puheterapeutti, ravitsemusterapeutti, farmaseutti, sairaanhoitaja, kätilö, terveydenhoitaja, perushoitaja, fysioterapeutti, laboratoriohoitaja, röntgenhoitaja, suuhygienisti, toimintaterapeutti, optikko ja hammasteknikko.

Terveydenhuollon palveluvalikoima
Terveydenhuollon palveluvalikoimalla tarkoitetaan lääketieteellisesti ja hammaslääketieteellisesti perusteltua sairauksien ennaltaehkäisyä, sairauden toteamiseksi tehtäviä tutkimuksia sekä taudinmääritystä, hoitoa ja kuntoutusta. Käytännössä palveluvalikoiman voi ymmärtää muodostuvan julkisen terveydenhuollon palveluista ja niistä yksityisen terveydenhuollon palveluista, joista maksetaan sairausvakuutuksen sairaanhoitokorvauksia. Palveluvalikoimasta on säädetty terveydenhuoltolaissa (1326/2010 7 a §).

Terveyden- ja sairaanhoito
Terveyden- ja sairaanhoidolla tarkoitetaan potilaan terveydentilan määrittämiseksi tai hänen terveytensä palauttamiseksi tai ylläpitämiseksi tehtäviä toimenpiteitä, joita suorittavat terveydenhuollon ammattihenkilöt tai joita suoritetaan terveydenhuollon toimintayksikössä. Terveyden- ja sairaanhoitoa ovat sairaanhoito, ennaltaehkäisevä hoito, ohjattu omahoito sekä terveyden edistäminen, jolla tarkoitetaan myös väestöryhmien ja elinympäristön hyvinvointia.

Terveyskeskus
Terveyskeskus on perusterveydenhuollosta vastaava hyvinvointialueen ylläpitämä toimintayksikkö. Kiireettömät perusterveydenhuollon asiakkaat hoidetaan terveyskeskuksissa. Arkisin terveyskeskuksen aukioloaikana sinne on saatava välittömästi puhelinyhteys tai sinne on voitava mennä käymään. Terveyskeskusta voidaan nimittää myös terveysasemaksi tai hyvinvointikeskukseksi.

Terveyspalvelut
Terveyspalveluilla tarkoitetaan kunkin maan julkisin tai yksityisin varoin tuotettuja terveyspalveluja, joiden toimintaa ohjataan lainsäädännöllä ja joiden toteutukseen on olemassa viranomaisten myöntämät voimassaolevat luvat. Suomessa terveyspalveluja tarjotaan julkisen ja yksityisen terveydenhuollon palveluina.

Tilapäinen oleskelu
Tilapäinen oleskelu tarkoittaa Suomen kansallisen lainsäädännön mukaan yleensä alle kuusi kuukautta kestävää oleskelua ulkomailla. Tilapäistä oleskelua ulkomailla voi olla esimerkiksi viikon lomamatka turistina, usean kuukauden oleskelu talvikaudella tai lukuvuoden mittainen vaihto-opiskelu. Tilapäisen ulkomailla oleskelun aikana henkilön koti ja väestötietojärjestelmään kirjattu kotikunta säilyvät yleensä Suomessa.

Todistus oikeudesta hoitoetuuksiin Suomessa
Todistus oikeudesta hoitoetuuksiin Suomessa on Kelan myöntämä paperinen hoito-oikeustodistus, jolla henkilö voi osoittaa oikeutensa käyttää Suomessa julkisen terveydenhuollon palveluja. Kela myöntää todistuksen joko henkilön tai julkisen terveydenhuollon pyynnöstä tai oma-aloitteisesti. Todistuksessa on tieto myös siitä, onko henkilöllä oikeus sairaanhoitokorvauksiin ja onko julkisella terveydenhuollolla oikeus valtion korvaukseen henkilölle annetun hoidon kustannuksista.

Työterveyshuolto
Työterveyshuolto on työnantajan järjestettäväksi säädettyä tai yrittäjän itselleen järjestämää työterveyshuollon ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden toimintaa, jolla edistetään työhön liittyvien sairauksien ja tapaturmien ehkäisyä, työn ja työympäristön terveellisyyttä ja turvallisuutta, työyhteisön toimintaa sekä työntekijöiden terveyttä ja työ- ja toimintakykyä. Työterveyshuollon lisäksi työnantaja voi järjestää työntekijöilleen ja yrittäjä itselleen yleislääkäritasoista sairaanhoitoa ja muuta terveydenhuoltoa.

V

Valtion korvaus
Valtion korvaus maksetaan julkista terveydenhuoltoa ylläpitävälle hyvinvointialueelle, kun hoitoa on annettu sosiaaliturvajärjestelmistä annettujen EU-asetusten (883/2004 ja 987/2009), kansainvälisten sosiaaliturvasopimusten tai maahanmuuttodirektiivien mukaisen kansallisen lainsäädännön perusteella vailla kotikuntaa olevalle henkilölle tai henkilölle, jonka hoitokustannuksista vastaa toinen maa. Lisäksi valtion korvausta maksetaan kustannuksista, jos kiireellistä hoitoa on annettu vailla kotikuntaa olevalle henkilölle ja jos kustannuksia ei ole saatu perittyä henkilöltä tai muulta taholta. Kela toimeenpanee valtion korvauksen.

Y

Yhteydenotto
Yhteydenotto on tiettynä ajanhetkenä tapahtunut viestintä (soitto, kirje) osapuolten välillä. Viestin lähettäjä tai viestinnän aloittaja voi olla kumpi tahansa osapuolista, kuten henkilö tai organisaatio.

Yksityinen terveydenhuolto
Yksityisen terveydenhuollon palveluja tuottavat esimerkiksi lääkärikeskukset eli lääkäriasemat, terveydenhuoltoalan osakeyhtiöt ja yksityiset itsenäiset ammatinharjoittajat. Yksityisellä terveydenhuollon palvelun tuottajalla pitää olla lain tarkoittama lupaviranomaisen lupa terveydenhuollon palvelujen antamiseen.